Minäkin sain oman kynän. Se on paras matkamuisto ikinä.
2. Jimin lisäksi tapaa todennäköisesti Dylanin, Jamesin, Carolinen tai jonkun muun saaren 17 vakituisesta asukkaasta. He kaikki ajelevat saaren kolmea tiekilometriä yhtä rämisevillä kilvettömillä autoilla (paitsi Caroline, joka lompsuttaa saappaissaan, koska Caroline elää terveellisesti). Niiden peräloosterit pitää pönkätä pystyyn puukepakoilla ja niiden tuulilasit ovat säpäleinä. Useimpien jalkatiloista löytyy tukoittain heinää ja pikkukiviä. Dylan ajelee valkealla avolavamaasturilla, jonka kylkeen on maalattu Jurassic Park. Jamesin autosta en tiedä, mutta hän käyttää suomalaista Rapala-lippistä.
3. Jimin talokin on tapaamisen arvoinen. Täällä soi musiikki lähes taukoamatta. Seasick Steve. Neil Young. Handsome Family. Aaron Neville. Talon ulkolaudoitukseen on maalattu Beatles, Rolling Stonesin kieli ja Marvin Gayen tanssivia kuubalaisia.
4. Täällä ei voi käydä kaupassa, ei postissa eikä edes Makuunissa. Kauppoja, posteja tai Makuuneja ei ole. Lautta kulkee Aucklandista kolmesti viikossa. Vesi kerätään sadevedestä, sähkö saadaan aurinkopaneeleista, huushollit lämmitetään klapeilla. Mitä täällä voi tehdä, on wwoofaus.* Ja se kannattaa. Wooferi saa myllätä puutarhassa nelisen tuntia päivässä, ajella nurmikoita, istuttaa vesimeloneita, operoida joulun kunniaksi 600 led-valoa viemäriputken ympärille ja katkoa takkaan oksia. Siinä sivussa wooferi voi lounastaa terassilla merinäköalaa katsellen, löytää linnunpesiä työmaan liepeiltä, maiskautella pullukoita kotiloonsa kiertyneitä etanoita irti kasvillisuudesta ja kokea elelevänsä leppoisalla arkisuudella maustetulla paratiisisaarella.
5. Silmä ja mieli lepäävät Rakinon luonnossa. On vihreää ulappaa, pimenevässä läntisessä taivaanrannassa tuikkivan Aucklandin pitkää matomaista valonauhaa, Rangitoton upea tulivuorisiluetti lounaassa. On valtameren uupumatonta raukeaa kohahtelua. On purjeveneiden täplittämiä poukamia, on kukkuloita ja hiekkarantoja ja on saaria, joista toisiin syttyy iltaisin majakan valo.
6. Carolinen puutarhassa riittää pällisteltävää. Se on jyrkkään rinteeseen istutettu jokseenkin sekava kokoonpano, mutta voi pojat mitä herkkuja. Luumuja, avokadoja, persikoita. Sitruunoita ja kurpitsoita. Valkosipulia, raparperia, mansikoita, chiliä. Papuja, vesimeloneita, tomaatteja, salaatteja. Kyllä yhden ihmisen puutarhassa pitää vähintään näitä olla.
7. Mitä tänään tehtäisiin ei ole kysymys vaikeimmasta päästä. Poikettaisiinko uimaan yhdelle saaren luonnonhiekkarannoista? Pärskittäisiinkö ihan kunnolla, mentäisiin vähän villeiksi kaikesta siitä merestä siinä ympärillä, naurettaisiin kuin mielenvikaiset ja heittäydyttäisiin viileisiin aaltoihin kädet levällään? Oltaisiin oikein vapaita, ahmittaisiin sitä vapautta hulluina ilosta, hihkuttaisiin tätä humalluttavaa huolettomuutta? Ja illalla, sitten kun on pimeää, mentäisiin jännittyneinä pyytämään mustekaloja. Laskuveden aikaan käydään kalassa, saadaan kalaa, napataan oikein oivallinen snapper fish ja paistetaan siitä pannulla korppujauhoinen makuelämys. Sateen sattuessa kiivetään vinttikamariin lukemaan ja kuuntelemaan ropinaa ikkunoissa. Iltaisin sytytetään kamiinaan tuli ja poltetaan kynttilöitä, kuunnellaan tuulta ulkona, paistetaan kamiinan alaosassa pizzaa. Kerran tai kaksi voisi lainata Jamesin kajakkeja ja ponnistella South Pointille suolaisessa tuulessa saaren rantoja myötäillen. Joskus illalla voisi etsiä mukavan heinäntuoksuisen rinteen ja loikoilla siellä tähtitaivasta katsellen – tai kävellä merenrantaan ruohikkoiselle töyräälle, istua alas ja vain kuunnella pimeydessä rantaan kohahtavia aaltoja. Ja noh, ehkä sitä voisi käydä yhden kerran viulukonsertissakin. Esimerkiksi sinä sunnuntai-iltana, kun Dylanin lahjakas wooferi soittaa kattoterassilta saarelaisille Mozartia ja Schindlerin listaa. Se on ihan hyvä juttu tehtäväksi myös.
Jos ei muuta keksi, kannattaa Rakinolla täyttää vuosia. Jorman synttäreiden kunniaksi Jim tuotti veljensä vaimon matkassa saarelle suklaakakun, jäätelöä ja pullon kuohuviiniä. Saimme vapaapäivän askareista, ja kun Jorma mainitsi Jimille pitävänsä viskistä, löysi hän kohta itsensä terassin pöydästä kullanruskeiden viskipullojen keskeltä. Vein sankarille kirjan ja menin tiskaamaan astiat.
8. Sunnuntaina iltapäivällä viikonloppulomalaisten lähdettyä kannattaa vähän kierrellä saarella. Sitä voi löytää kaikenlaista, tölkkimaissia ja oliiviöljyä, suklaata ja lakritsinauhoja, aamiaismuroja, keksipaketteja, pastaa ja kananmunia. Kaikenlaisia löytöjä on tarjolla niille joita ne kiinnostavat, ja meitä suklaa kiinnostaa kovasti.
9. Jos etsit pakopaikkaa stressiltä, lepohetkeä arjesta tai rentoutumista kiireestä, tule tänne. Jokainen hetki on nautinnollinen. Elämisen verkkainen rytmi, terasseilla istuvat saarelaisasukit, jotka huokaavat olevansa timpurinharrastuksineen liian kiireisiä ehtiäkseen kalastaa, hyvä ruoka, rauhallinen elinpiiri ja se, että maailma yksinkertaisesti on kaukana. Jopa Auckland on kaukana, vaikka lepää lännessä kenen tahansa katseltavana. Tui-linnut ovat tämän paratiisin aamu-uutisia ja pukekot iltapäivälehtiä, ja koko maailma on siinä minkä omalta terassiltaan pystyy näkemään. Kaikki on tässä, eikä mitään tarvita enempää. Jos maailma jossain kuohuukin, se tapahtuu epätodellisen kaukana.
* Wwoof tarkoittaa samaa kuin HelpX. Mene nettiin. Rekisteröidy sivustolle. Se maksaa (kahdelta hengeltä) 26 euroa. Laadi tasokas ja kattava profiili. Se saa olla persoonallinen. Etsi isäntäperheitä, joiden luona voit asustella ja murkinoida sovittua työtuntimäärää vastaan. Sellaisia on tarjolla valtavasti. Lue toisten woofereiden jättämiä suosituksia ja muista kirjata omasi perheestä lähtiessäsi. Lähetä viesti, odota myöntävää vastausta ja hankkiudu oikeaan paikkaan sovittuna päivänä. Sinut voidaan myös noutaa esimerkiksi lentokentältä tai rautatieasemalta. Joistakin päivistä muutamaan kuukauteen kestävien pistäytymisten ajan pääset maksutta tutustumaan ties minkälaisiin ihmisiin, näkemään monenlaisia koteja, jakamaan arkista elämää paikallisten kanssa, kuulemaan vinkkejä, saamaan apua, treenaamaan kielitaitoasi, sisäistämään kulttuuria, pesemään matkavaatepyykkiä, harrastamaan ilmaiseksi monenlaista ja reissaamaan huipputaloudellisesti. Olet toisin sanoen löytänyt kaikkien aikojen parhaan tavan matkustaa.




Onnittelut Jormalle! Olittepa valinneet oivan juhlapaikan. Tosi mahtavan kuuloinen paikka kaiken kaikkiaan, kuullostaa siltä, että osaatte ainakin nauttia, kun siihen on mahdollisuus ja se on ihan oikein!
VastaaPoistaBtw, ostaisitteko spontaaneina ihmisinä yhden ylimääräisen krokotiilin leukaluusta tehdyn kynän? Jos se ei ole kallis? Se menee hyvään paikkaan, lupaan jossain vaiheessa kertoa, että minne.
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaUtopia, ihanaa!
VastaaPoistaVoi ei, valitettavasti Jim ei myy kyniään :/
VastaaPoistaToo bad! Pitänee sitten ostaa kuulakynä jostain lähikaupasta. Tai toivoa joululahjaksi.
VastaaPoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoista